Muistan opiskeluajoiltani hetken, kun paras sparraajani Mikko Lahtinen, kertoi minulle Daniel Kahnemanin systeemiteoriasta (2011). Silloin loksahti jotain paikalleen. Tajusin, että tämähän avaa suoraan näkökulman vuorovaikututushaasteiden syntysyihin.
Heille, joille ajattelun systeemit eivät ole vielä tuttuja, niin ensin tiivistettynä ajatus: ihmisen ajatteluprosessit voidaan jakaa kahteen ajattelujärjestelmään eli systeemiin:
- Systeemi 1 on nopeaa, automaattista ajattelua (arkiajattelu). Se perustuu intuitioon, tunteisiin ja aisteihin. “Ykkössysteemin” ajattelu on tehokas arjen toimissa. Meidän ei tarvitse vaivata päätämme esimerkiksi sillä, kuinka ajamme autoa tutulla kotikadulla tai miten keitämme kahvinkeittimellä aamukahvimme.
- Systeemi 2 puolestaan vaatii tietoista ajattelua. Se on analyyttisempi ja loogisempi. “Kakkossysteemin” ajattelu on hidasta ja vaatii ponnisteluja. Sitä käytetään monimutkaisemmissa tilanteissa, kuten esimerkiksi ongelmanratkaisussa ja vaikeiden projektien suunnittelussa.
Miten tätä voisi soveltaa työelämän vuorovaikutukseen?
Pysähdy miettimään seuraavaa tilannetta: kohtaat tietyn kollegan, joka toistuvasti haastaa sinua kysymyksillään tai kysyy perusteluja päätöksille. Saako se sinut tuntemaan, ja automaattisesti olettamaan, että hän kysymyksillään haluaa vain kritisoida sinua ja sinun työtäsi?
Mitäpä jos käyttäisi kakkossysteemin ajattelua hyödyksesi: ehkä sitä näkisi, että se ärsyttävä kyselijä saattaakin olla aidosti epävarma omasta toiminnastaan ja siksi tiedonhaluinen. Tai ehkä hän vain haluaa kantaa vastuunsa, tehdä työnsä hyvin ja onnistua siinä.
On siis tärkeää tunnistaa vaihtuvissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa, että me emme näe ja tunnista toisen viestintäkäyttäytymisen perusteita. Silloin alamme helposti tehdä “ykkösajattelun” kautta nopeita olettamuksia ja virhepäätelmien ja negatiivisten jännitteiden riski kasvaa.
Kun kykenemme itsereflektioon, avautuu mahdollisuus parantaa yrityksen toimintaa, työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista. Oman toiminnan tarkastelun osaava ymmärtää avoimen tiedonkulun perustelujen ja palautteen merkityksen.
